Etsi

Kauhutarinoita Kytäjä-Usmista?


Hyvinkään Kytäjä-Usmin maastossa on käyty lukuisia kisoja tämän vuosituhannen puolella ja lähes kaikilla lajin aikuisilla harrastajilla on sieltä oma tarinansa kerrottavanaan. Lajityypilliseen tapaansa suunnistustarinat saavat täytettä ympärilleen ja uudet sukupolvet pelotellaan alkuunsa, joskus ihan turhaankin.



Jalkaansa naisten maajoukkueen oven rakoon vahvasti kiilaava nuori Karoliina

Ukskoski ei muistanut aiemmin käyneensä Usmin maastossa, mutta

kertoi kuulleensa siitä lukuisia “pelottelutarinoita” niin, että osasi elokuun leiripäivänä lähteä metsään tarpeeksi nöyrin mielin. Yhtä lukuun ottamatta rastit löytyivät hyvin ja kartoituksen kanssakin Ukskoski tunsi tulleensa sinuiksi keskimatkasimulaation kahden radan aikana. Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva Ukskoski näki jyrkänteitä sielläkin, missä kartoittaja oli käyttänyt käyräkuvausta, mutta ongelmia siitä ei tullut kunhan oli tarkkana mäkien ja niiden väliin jäävien notkelmien kanssa.


Venla Harjulla ja Jani Lakasella sen enempää kuin Pasi Ikosellakaan ei ollut kauhutarinoita Usmista

kerrottavanaan, vaan ainoastaan hyviä muistoja. Harjun kirkkain

muisto liittyy vuoden 2010 Venlojen viestin voittoon ja hän sanookin maaston sopivan hyvin hämäläiselle suunnistajalle.

Pasi Ikonen pääsi Kytäjä-Jukolassa lähtemään kärkiletkassa pitkälle yölle, mutta jo ykköselle mennessä joutui toteamaan voittajajoukkue Haldenin Anders Nordbergin vauhdin liian kovaksi. Ikonen toi kuitenkin joukkueensa vaihtoon yhdeksäntenä ja lopputuloksissa täysin suomalaisin voimin juossut Vaajakosken Terä oli Jani Lakasen ankkuroimana kolmas. Ikonen kuvaa Kytäjä-Usmin maastoa raskaspohjaiseksi, jossa kartanluvun kanssa on pakko jaksaa tsempata aivan loppuun asti.


Jani Lakanen on kokenut Usmin kävijä, mutta silti maaston hitaus pääsi yllättämään hänet elokuisena leiripäivänä. - Maasto on peitteistä ja siellä on haastavaa kulkea suoraviivaisesti, mutta ei se aina ole maastonmuotojen takia tarkoituksenmukaistakaan vaan kannattaa etsiä parhaiten juostavia väyliä; notkoja, soita tai mäkien päällisiä, hän sanoo. Lakanen uumoilee, ettei SM-keskimatkalla miesten pääsarjassakaan moni pääse alle 7min/km ja toivoo samalla, että ratamestari on malttanut mielensä ratojen pituuksien suhteen.


Molempien miesten hauskin muisto Usmista liittyy vuoden 2006 SM-pitkällä Ikosen heittämään haasteeseen mennä rata ilman kompassia. Ikonen oli tunnettu ilman kompassia suunnistamisesta, mutta ei Lakanenkaan eilisen teeren poika ollut. Ikonen teki karsinnassa yhden elämänsä parhaimmista suorituksista, mutta nilkan pyörähtäminen finaalissa himmensi mitalin värin hopeiseksi. Lakanen kuittasi kullan pienemmällä marginaalilla kuin saman vuoden MM-kisoissa.


Kaikki haastatellut lähtevät kovakuntoisina ja hyvin valmistautuneina kohti syyskuista Usmia. Heillä on odotukset hienoista kisoista vaativine ratoineen ja henkilökohtaisina tavoitteina onnistuneet suoritukset, joilla voi hyvinkin saada jalometallia kotiinviemisiksi.


Kuvat: Venla Harju, Karoliina Ukskoski (SSL/Timo Mikkola)

Lehtileike: MTVUutiset, kuva Jyrki Saarivaara